maanantai 1. elokuuta 2016

Ajatuksia Pokémon GOsta

Muutaman viime viikon aikana on ollut erittäin hankalaa tai jopa mahdotonta välttyä kuulemasta sanaa Pokémon. Ilmiö on vallannut niin kadut, Internetin, sanomalehdet kuin kahvipöytäkeskustelutkin. Olen hymyillyt kadulla puhelintaan tuijottaville kulkijoille ja tiedän, missä lähimmät PokeStopit ja gymit sijaitsevat. Olen myös kuunnellut ihmisten kommentteja ja mielipiteitä aiheesta. Näin suuri ilmiö herättää väistämättä tunteita, mutta minua on hämmästyttänyt erityisesti negatiivisten kommenttien määrä: itse nimittäin näen ilmiön positiivisena.

Kuulun siihen sukupolveen, joka istui lauantaiaamuisin television edessä katsomassa Pokémonia, nauhoitti jaksot ja katsoi ne vielä uudestaan, istui sisällä pelaamassa Pokémonia yksin tai parin kaverin kanssa ja joka käytti kaikki viikkorahansa keräilykortteihin, joita sitten kavereiden kanssa vaihdettiin. Minulta löytyi myös juliste, jossa oli listattu kaikki silloiset 150 Pokémonia ja taisin jossain vaiheessa muistaa ne kaikki ulkoa. Nostalgia ei kuitenkaan ole se syy, miksi Pokémon GO on mielestäni positiivinen asia, vaan ne kaksi merkittävää muutosta jotka se toi mukanaan liittyen Pokémonin pelaamiseen. 

Ensimmäinen merkittävä muutos on toiminnan siirtyminen ulos. 90-luvulla pelaaminen tapahtui sisällä istuen, kun nyt peli pakottaa pelaajat ulos ja liikkeelle. Liikuntaa tai muuta ulkoilua harrastavalle nämä "Pokémon-lenkit" eivät tee esimerkiksi kunnon tai raittiin ilman kannalta ihmeitä, mutta monet pelaajat ovat niitä, jotka eivät harrasta liikuntaa ja viihtyvät mieluummin sisätiloissa. Mielestäni on loistavaa, että juuri heidät on saatu ulos liikkeelle. Pelin pelaaminen ulkona on tuonut liikkumisen lisäksi mukanaan ympäristöön tutustumista, sillä esimerkiksi monet PokeStopeista on sijoitettu erilaisiin nähtävyyksiin tai taideteoksiin. Olen itsekin oppinut uutta Joensuusta tämän pelin avulla, vaikka olenkin asunut täällä jo viisi vuotta.

Toinen merkittävä muutos liittyy pelaajien väliseen kommunikointiin. Ennen peliä pelattiin yksin tai korkeintaan muutaman kaverin kanssa, kun nyt myös toisilleen tuntemattomat pelaavat ja keskustelevat yhdessä ja neuvovat toisiaan. Esimerkiksi ikä ja sukupuoli jäävät toisarvoisiksi seikoiksi, tärkeintä on yhteinen päämäärä. Tämä on erittäin hienoa ja toivoisin, että tällainen käyttäytyminen leviäisi myös pelaamisen ulkopuolelle.

On toki totta, että Pokémon GO on tuonut mukanaan myös negatiivisia vaikutuksia, kuten tarkkaamattomuutta liikenteessä ja ylimääräistä oleskelua joillakin alueilla. On hyvä, että näistäkin asioista on keskusteltu, sillä se on auttanut pelaajia parantamaan omaa käytöstään ja tiedostamaan kyseisiä asioita. Kukaan pelaajista tuskin haluaa esimerkiksi tahalleen vaarantaa liikennettä; pikemminkin kyse on ajattelemattomuudesta, johon on mahdollista vaikuttaa.

Entä sitten, vaikka kyseessä todennäköisesti onkin vain lyhyt muoti-ilmiö? Jos se saa lapset, nuoret ja jopa aikuisetkin ulos liikkeelle ja kommunikoimaan keskenään, ei kyseessä voi olla huono juttu. Lisäksi Pokémon GO antaa esimerkkiä siitä, missä peleissä ja teknologiassa ollaan nyt ja mihin suuntaan ollaan menossa. Pelillisyyttä ja tämänkaltaista teknologiaa hyödynnetään jo nyt esimerkiksi kouluissa ja lisää on varmasti tulossa. Suosittelenkin lämpimästi kaikkia kokeilemaan Pokémon GOn pelaamista tai ainakin tutustumaan toisen pelaajan kautta peliin. Kaikista ei tarvitse tulla Pokémon-mestareita; minullekin riittää vallan mainiosti level 6.